10 syytä mennä ura- tai ammatinvalinnanohjaukseen

Home  >>  Blogi  >>  10 syytä mennä ura- tai ammatinvalinnanohjaukseen

10 syytä mennä ura- tai ammatinvalinnanohjaukseen

On 14 elokuun, 2016, Posted by , In Blogi, With Kommentit pois päältä artikkelissa 10 syytä mennä ura- tai ammatinvalinnanohjaukseen

Mitä tarkoittaa uraohjaus? Tai ammatinvalinnanohjaus? Itsellenikin aihe on uusi, mutta nykyisen hanketyön kautta olen päässyt siihen tutustumaan kuitenkin kiitettävästi. Seuraavaan kokosin 10 mielestäni tärkeintä asiaa, joita uraohjauksessa/ -valmennuksessa/ ammatinvalinnan ohjauksessa yleensä pohditaan.

1) Minäperusta: Miten näen itseni, Millaisia arvoja ja uskomuksia minulla on?
Ura ja ammatti perustuu aina sille, mitä kukin meistä elämältään haluaa. Millaisia asioita pidämme tärkeinä ja millaisiin asioihin uskomme. Ihmisen on vaikea toimia omia arvojaan vastaan. Tällaisia tausta-ajatuksia voivat olla vaikka egologisuus tai kapitalistiset arvot. Usein tällaiset asiat opitaan lapsena koti- ja lähiympäristössä. On vaikea toimia jollain alalla jos oma arvomaailma on täysin erilainen. Sillä millaisena näemme itsemme on paljon merkitystä uravalinnoissa. Esim. ateistin voisi olla vaikea työskennellä uskonnollisessa yhteisössä vaikka työnluonne muuten tuntuisikin sopivalta.

2) Itseluottamus: Miten suhtaudun itseeni ja suoritukseeni?
Itseluottamus määrittelee paljon mm. sitä uskaltaako ihminen yrittää asioita. Uskaltaako mennä työhaastatteluun tai esitellä itsensä potentiaaliselle työnantajalle. Itseluottamus näkyy nopeasti mm. työhaastattelussa tai vastaavissa tilanteissa. Ihminen joka vähättelee itseään ja suoriutumistaan on heikommilla työnsaannissa. Itseluottamus vaihtelee eri asioissa. Ihminen joka luottaa itseensä vaikkapa kotona voi kokea heikkoa itseluottamusta työhön tai ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Itseluottamusta ei voi välttämättä nopeasti muuttaa, mutta jokainen voi oppia kiinnittämään huomiota siihen, miten puhuu itsestään ja asioista.

3) Tavoitteen asettelu: Onko tavoitteeni realisitinen? Onko se tarpeeksi korkealla?
Monesti ihmiset ajattelevat niin, että heidän pitäisi olla jo valmiiksi valmiita 🙂 Voi olla vaikea hyväksyä sitä, että itselle sopivan ammatin löytäminen voi olla prosessi. Siihen voi kuuluu mm. työkokeiluita, työharjoitteluja, koulutuskokeiluja, tutustumista eri työpaikkoihin ja ammattialoihin internetissä tai kirjoista. Sekä lyhyempiä työsuhteita erilaisissa työtehtävissä sekä useampiakin koulutuksia. Ammatin tai sopivan koulutuksen löytäminen koskettaa koko ihmisen persoonaa ja se on yhteydessä syvimpiin arvoihimme ja elämänkokemuksiimme. Toki jokainen voi tehdä lähes mitä tahansa tehtävää väliaikaisesti. Hyvässä tilanteessa työ kuitenkin antaa ihmisen elämälle syvyyttä ja siinä pääsee toteuttamaan omaa persoonallisuutta kokonaisvaltaisemmin.

4) Ajattelu ja tunteet: Sabotoinko toimintaani asenteillani ja uskomuksillani. Tai negatiivisella suhtautumisellani?
Kaikki ajatuksemme ja tunteemme ilmentävät persoonallisuuttamme. Ne ovat yhteydessä siihen mitä arvostamme. Joskus ihmisen voi olla vaikea luottaa itseensä ja omiin tunteisiinsa/ajatuksiinsa. Tällöin on usein myös vaikea löytää itselle sopivaa työtä/ammattia kun ihminen ikäänkuin kätkee itsensä. Esimerkiksi jos koti on arvostanut vaikka ”hyvää hyödyllistä työtä, jossa on säännölliset kuukausiansiot” voi olla vaikea heittäytyä freelance taiteilijaksi vaikka oma sydän niin sanoisikin.

5) Motivaatio: Mikä motivoi minua? Miten pidän yllä motivaatiotani?
Kaikkein tärkeintä pitkäaikaiselle suoriutumiselle on motivaation ylläpito. Miten saan itseni pidetty inspiroituneena johonkin asiaan jatkuvasti päivästä päivään? Joskus inspiraatio ja motivaatio ovat voimakkaasti sisäsyntyisiä ja synnyttävät ikäänkuin itse itseään. Välillä niitä taas joutuu hakemaan.
Jotta jotakin työtä jaksaa tehdä vuodesta vuoteen sen täytyy jollain tavalla sisäisesti motivoida. Motivaatio voi syntyä myös palkasta, mutta yleensä ihmiset haluavat tehdä työtä, joka motivoi heitä myös sisäisesti ainakin jollain tavalla. Tästä syystä uraa ja ammattia mietittäessä on tärkeä pohtia myös sitä, millaiset asiat yksilö kokee motivoivina.

6) Asenteet: Millaisia asenteita minulla on itseäni kohtaan?
Asenteet liittyvät mm. tavoitteisiin, ajatuksiin ja tunteisiin. Ihminen joka väheksyy itseään ei aseta tavoitteitaan korkealle ja yleensä väheksyy itseään myös ajatuksissaan ja tunteissaan. On siis tärkeä pohtia myös sitä, millaisia asenteita meillä on muita ja itseämme kohtaan ja miten nämä asenteet ohjaavat käyttäytymistämme.

7) jännityksen- ja stressinhallinta: Jännityksen vähentämisen harjoitteleminen. Stressitason testaaminen. Keskittymiskyky: Mitä parannettavaa siinä on? Miten voin harjoitella parempaa keskittymistä?
Jotta voisit onnistua työhaastattelussa tai esittäytymistilanteessa sinun täytyy hallita stressiä. Yleensä ihmiset kokevat tälläiset tilanteet hyvin jännittäviksi. Myös keskittyminen on tärkeässä roolissa esim. työhaastattelussa. Jos alat kertoilla itsestäsi ja elämästäsi kaiken maan ja taivaan välillä olet heikommassa tilanteessa työpaikan saannin suhteen kuin joku toinen joka osaa tuoda vahvuutensa ja soveltuvuutensa paremmin esille.

8) Suoritustilanteiden johtaminen: Olenko tehnyt realistisia suunnitelmia? Autanko itseäni rutiineilla?
Työhaastattelu tai muu uraan/ammatinvalintaan liittyvä tilanne vaatii itsensä johtamista. Täytyy tehdä mm. cv, lista sopivista työnantajista, ottaa selvää kenelle cv työpaikoissa kannattaa lähettää jne. Monilla joille urasuunnittelu tai ammatinvalinta on vaikeaa on vaikeuksia jo cv:n kirjoittamisessa. Nykymaailmassa ei kuitenkaan voi vain olettaa, että töitä löytyy vain eri työpaikkoja fyysisesti kiertämällä ilman asianmukaisia papereita.

9) Palaute- ja vuorovaikutustaidot: Millainen olen muita kohtaan? Osaanko ottaa ja antaa palautetta rakentavasti?
Muunmuassa työhaastatteluissa, työpaikoilla, työharjoittelussa ja työkokeiluissa saadaan palautetta omasta toiminnasta. Tätä tietoa voi käyttää hyväksi ja ohjata sen kautta omaa toimintaa ja kartoittaa kiinnostuksen kohteita. Kaikille meille on jännittävää saada palautetta toiminnastamme ja erityisen jännittävää se on jos olemme toiminnastamme jotenkin epävarmoja. Tätäkin asiaa on siin hyvä valmistella uravalmennuksessa tai ammatinvalinnan ohjauksessa.

10) Elämän tasapaino: ovatko elämän osa-alueeni tasapainossa?
Kaiken toimintamme taustalla on aina se, miten hyvin elämämme on kokonaisuutena tasapainossa. Jos meillä on kuluttavia ihmissuhteita tai vaikkapa masennusta itsellämme, meidän on vaikea keskittyä vaikkapa työpaikan etsimiseen. Uraohjauksessa ja ammatinvalinnassa on siis tärkeä kartoittaa aina myös sitä, millainen elämäntilanteemme on kokonaisuutena.