Blogit

Oletko masentunut! Testaa näillä 9 kysymyksellä!

Mistä voit huomata oletko masentunut? Onko sinulla kokoajan alakuloinen tai huono olo päivästä päivään? Ota selvää näillä yhdeksällä kysymyksellä selvää voisiko sinulla olla masennusta!

1) Sinulle on nukahtamisvaikeuksia tai heräilet aamuöisin. Olet jatkuvasti väsynyt tai koet, että et pääse syvään uneen.

2) Koet olevasi keskittymis- tai aloitekyvytön. Et enää saa asioista mielihyvää. Päihteiden käyttösi on lisääntynyt tai sinun on vaikea hallita syömistäsi.

3) Sinun on vaikea hallita ajatteluasi. Ajatuksesi eksyvät negatiivisiin, vaikeisiin ja ikäviin asioihin jatkuvasti, vaikka yrittäisit pitää mielialaa korkealla.

4) Olet itkuinen tai koet tunteettomuutta.

5) Itsetuntoasi on kokoajan heikko. Koet, että sinun ei kannata yrittää mitään, koska kaikki kuitenkin epäonnistuu.

5) Sinulla on ylisuuria epäonnistumisen tai rangaistuksi tulemisen tunteita/ajatuksia. Oletko kokoajan ärtynyt ja tunnet olosi väsyneeksi vaikka nukkuisit tarpeeksi.

6) Kiinnostuksesi seksualisuuteen on muuttunut ja/tai painoa on vaikea hallita.

7) Sinulle on hiljattain alkanut tulla paljon erilaisia epämääräisiä särkyjä ja kipuja. Esim. päänsärkyä, vatsakipua, lihaskivuja jne.

8) Koet että työ- tai opiskelukykyisyytesi on heikentynyt.

Useampi positiivinen vastaus viittaa masennusoireisiin.

Etenkin jos oireiden lisäksi:

9)
– Olet juuri synnyttänyt
– olet kokenut jonkin menetyksen elämässä esim. avioero, lapsen kotoa poismuutto, parisuhdevaikudet, vaikeudet työpaikalla jne.
– Elämässäsi on asioita jotka vaativat paljon psyykkistä energiaa, mutteivat ole helposti ratkaistavissa/poistettavissa esim. puolison alkoholinkäyttö, kehitysvammainen lapsi,
puolison vamma, oma vammautuminen jne.
– lapsuutesi on ollut traumaattinen
– koet olevasi työuupunut tai työpaikallasi on pitkään jatkuneita ihmissuhdevaikeuksia.
– sinulla on jokin muu diagnosoitu mielenterveysongelma

Jos koet olevasi masentunut diagnoosin varmistamiseksi ole yhteydessä psykologiin/mielenterveyspalveluihin/psykiatriin.
Lisää tietoa asioista mm. mielenterveystalo

Katso myös blogitekstini: masennuksen kanssa eläminen ja Työpaikkakiusaaminen: ikuinen kiusa ja pahanolon aiheuttaja!

Mistä apua?

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologian palveluita ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni ja jos sinulle herää kysymyksiä niin ole yhteydessä. https://mielenkaari.com/

Wahlbeck: Psykiatrian asiantuntijan näkemykset ja opit

Blogi

Wahlbeckin teesit konsultointiin

Wahlbeck kuvaa luovalla tavalla miten hän on yhdistänyt Gregory Batesonin systeemistä ajattelua omaansa. Wahlbeckin ”teesit” ovat käyttökelpoisia missä tahansa konsultoinnissa:

1. Sosiaalisia ilmiöitä on tarkasteltava toisiinsa kytkeytyneinä vuorovaikutusprosesseina.
2. Sosiaaliset ilmiöt eivät ole joko-tai-asioita vaan sekä-että-asioita, ja aina monimutkaisella tavalla rakentuneita.
3. Sosiaaliset ilmiöt näyttäytyvät erilaisina riippuen siitä, millä tasolla niitä katsoo.
4. Mitä useammasta näkökulmasta sosiaalisia ilmiöitä pohtii, sitä enemmän informaatiota niistä saa.

Wahlberg yhdistää tätä ajatteluaan osuvasti mm. johtajuuteen ja hierarkisuuteen. (Wahlbeck 2006, 134) Hän näkee, että johtajan on aina oltava valmis reagoimaan eri ihmisiin eri tavalla eri tilanteissa. Johtajan on kyettävä asettamaan itsensä sosiaalisessa tilanteessa oikeaan positioon. Hän on välillä johtaja, välillä terapeutti, kuuntelija tai sivustakatsoja. Joskus hän ui myötävirtaan ja välillä vastavirtaan kuin ”kylähullu”. Johtaja, siinä kuin alaisetkin, joutuu kestämään erilaisia valtahierarkia-asetelmia.

Wahlberg esittelee myös selkeästi nelikenttänä erilaisten työnohjauskoulukuntien ajattelua. Hänen mukaansa tuloksina ovat konfrontointi, julkituodussa pysyminen, mukautuminen ja piilorakenteen etsiminen vaihdellen sen mukaan käytetäänkö psykodynaamista, psyko-ja sosiodraamaa, ratkaisukeskeisyyttä vai systeemisyyttä näkökulmana. Hyvä työnohjaaja/konsultti käyttää kaikkia näkökulmia tietenkin yhdistellen.

Lähde: Jan-Christer Wahlbeck (2009) Systeeminen ajattelu ja työelämän vuorovaikutuskuviot. Teoksessa: Yhteisön lumo – systeemisiä kytkeytymisiä. Jukka-Pekka Heikkilä, Harri Hyyppä ja Risto Puutio (toim.) Metanoia, Rannikkolan Laatupaino Oy, Vihanti.

Tietoa organisaatiokulttuureista: Erilaiset ja monimuotoiset organisaatiokulttuurit tarkastelussa!

Psykodynaaminen konsultointi organisaation moniulotteisessa maailmassa!

—

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai sähköpostia lähettämällä Käy siis katsomassa nettisivuni, jos sinulle jää kysyttävää ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Tässä vielä linkki Helsingin sanomien artikkeliin wahlbeckistä: wahlbeck

Asiantuntija: Kuva suomalaisten mielenterveydestä on aivan liian synkkä - Kotimaa | HS.fi — (Wahlbeck)

Työnohjaajan polku: Työelämän murrokset ja henkilökohtainen kehitys

Blogi

Helena Kupiainen kirjoittaa artikkelissaan ”Mikä ohjaa työnohjaajan – Näkökulmia ihmis- ja maailmankuvani muotoutumiseen” otsikon mukaisesti omasta työnohjaajana kehittymisestään. Tässä yksi Kupiaisen ajatuksista. Hän tuo esille mm. työnluonteen muutoksen viime vuosikymmeninä ja sen vaikutuksen työtä tekeviin ja työyhteisöihin. Työ ei enää tarjoa turvaa ja jatkuvuutta. Yksittäisestä työpaikasta on tullut yksi elementti rakennelmassa, jossa työntekijä luo kokonaiskuvaa itsestään. Tälläinen moderdi ”perinteisten rakennelmien hajoaminen” asettaa vaatimuksia työntekijöille sekä työpaikoille. Se asettaa vaatimuksia myös työnohjaajalle. Työpaikoista on tullut tehtäviä jotka toteutetaan ja sitten siirrytään eteenpäin.

Kupiainen kuvaa omaa prosessiaan työnohjaajana. Tähän kytkeytyy hänen henkilökohtainen elämänsä ja orjentaationsa asioihin sosiaalipsykologina. Hänelle tärkeä harrastus ja voimavara ovat unet. Hän on osallistunut erilaisiin uniryhmiin ja kokenut ne voimaannuttavina. Myös matkailu erilaista kulttuurihistoriaa edustaviin maanosiin on avannut hänen silmiään näkemään asioita erilaisesta näkökulmasta.

Kupiaisen teksti on melko pitkälti kuvaavaa ja jäin odottamaan jotain enemmän. Tarkoitus vaikutti olevan enemmänkin kuvailla havaitsemiaan ilmiöitä kuin tuoda vastauksia.

Helena Kupiainen (2014) Mikä ohjaa työnohjaajan – Näkökulmia ihmis- ja maailmankuvani muotoutumiseen. Teoksessa Askel, askel, harha-askel – työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa. Timo Totro, Marianne Tensing, Marja-Leena Setälä (toim) Metanoia, Joutsen Media oy.

—

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologian palveluita ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni, jos sinulle jää kysymyksiä, ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Tässä vielä blogitekstini työnohjaajakoulutuksesta: työnohjaajakoulutus

Erilaiset ja monimuotoiset organisaatiokulttuurit tarkastelussa!

Blogi

Terttu Niemelä on artikkelissaan ”Konsultti organisaation syväkulttuurin tulkkina” käsitellyt mielestäni todella mielenkiintoisella tavalla erilaisten organisaatioiden syväkulttuurinpiirteitä. Niemelä ammentaa organisaatiokulttuurin tutkimiseen piirteitä suhteessa olon perusmielikuvista (SPT), jonka taustalla on psykoanalyyttinen objektisuhdeteoria. Teoreettisella tasolla yksilö on suhteessa joku riippuvainen tai itseriittoinen. Organisaatiokulttuurit tiloina ovat: houkuttaja, hallitsija, vetäytyjä ja tukija.

Houkuttajakulttuurissa organisaation tärkeinä arvoina nähdään yhdessäolo, liittyminen, porukkahenki ja samanhenkisyys. Johtamiselle tyypillistä on sääntöjen välttäminen, impulsiivisuus ja me-hengen korostaminen. Kehittämistehtävinä ovat yleensä selkeät tavoitteet, yhteiset pelisäännöt ja ammatilliset roolit.

Vetäytyjäkulttuurissa tärkeinä arvoina nähdään asiantuntemus, itsenäisyys ja vapaus. Johtamiselle tyypillistä on etäisyyden pitäminen, muodollisuus ja vähäisyys. Kehittämistehtävinä ovat yleensä yhteiset tavoitteet, osaamisyhdistelmät ja yhteiset foorumit.

Hallitsijakulttuurissa arvoina ovat valta, voima, kunnia, säännöt ja hierarkia. Johtamista leimaa kontrollointi ja systemaattisuus, hierarkian kunnioitus ja ohjeistaminen. Kehittämistehtävinä nousevat esiin vuorovaikutteisuus, osallistuminen ja joustavuus.

Tukijakulttuurissa arvoina ovat rohkeus, vastavuoroisuus, kasvu ja välittäminen. Johtamiselle ominaista on kannustaminen, tuki, vastuun jakaminen ja yhteisen vastuun korostaminen. Kehitettävää löytyy usein tasapainon löytämisestä liiallisen tuen ja ”heitteille jätön” välillä sekä joustavuudesta tilanteitten ja eri yksilöiden kohdalla.

Kukin kulttuuri voi joko olla yksilöä tukeva tai ”kehitystä haittaava” vaihdellen sen mukaan mikä on yksilön kyky vastata kulttuuriin ja hyödyntää sitä.

Itsestäni Niemelän jäsentely vastaa hyvin omia kokemuksiani erilaisista organisaatiokulttuureista. Se antaa myös työkaluja nähdä sitä, miten eri kulttuureissa viihtyvät ja pärjäävät sekä kokevat kasvukipuja eri tyyppiset persoonat.

Terttu Niemelä: Konsultti organisaation syväkulttuurin tulkkina. Teoksessa: Näkyvään kätkeytynyt. Puheenvuoroja konsultoinnista ja yhteisödynamiikasta. Kaija Karjalainen – Timo Totro (toim.) Metanoia instituutti 2008

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni, jos sinua jää mietityttämään jokin, niin ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Lisää organisaatiokulttuureista:

Psykodynaaminen konsultointi organisaation moniulotteisessa maailmassa!

Wahlbeck: Psykiatrian asiantuntijan näkemykset ja opit

Tässä vielä linkki missä pääsette tutkimaan mitä organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan, jos asia jäi kiinnostamaan: organisaatiokulttuuri

Erilaiset organisaatiokulttuurit yhteishankkeiden haastajina | Laurea Journal — (Organisaatiokulttuurit)

Psykodynaaminen konsultointi organisaation moniulotteisessa maailmassa!

Blogi

Nykyiseen hanketyöhön liittyen olen ollut viime aikoina kiinnostunut organisaatiopsykologiasta. Psykodynaminen asioiden tarkastelu onkin korostunut entisestään. Yksi lukemistani artikkeleista on Karjalaisen artikkeli Konsultin työstä antropologina. Artikkelin luettuani ymmärsin kyllä, että konsultoinnilla yhteisössä ja antropologin työllä on yhtymäkohtia. Asia tuntuu kuitenkin lähes triviaalilta toteamukselta psykologin näkökulmasta. Onhan se tietysti tuore näkökulma kuitenkin!

Enemmän mielenkiintoa herätti artikkelissa organisaation/yhteisön ja psykoanalyysin liitoskohdat. Tässä näkökulmassa ihmisen mielen kompleksisuus, dynaamisuus ja systemaattisuus rinnastetaan organisaation holistiseen, kompleksiseen ja systeemiseen kokonaisuuteen. Muutos yhdessä osassa vaikuttaa aina myös muihin osiin. psykodynaaminen tiedostamaton, myös organisaatissa, on esillä kokoajan. Sille vain ollaan sokeita sisältä käsin. Tai asioita ei haluta nähdä (Karjalainen 2008, 32). Tässä työskentelytavassa lähdetään tutkimaan organisaation piiloon jääviä puolia.

Karjalainen kuvaa psykodynaamisen konsultoinnin piirteitä (Tavistock – traditio). Näitä ovat muullekin konsultoinnille tyypilliset piirteet: konsultti on kiinnostunut rakenteista, harrastaa yhteisössä ja organisaatiossa tasapainoilua, hahmottaa kokonaisuuksia, huomioi yhteisöllistä ja tekee korjaavaa toimintaa. Muulle konsultointityölle ei niin tyypillinen (tai painotettu) näkökulma on mielestäni konsultin rooli ”kurkkia maton alle”. Eli konsultti yrittää ymmärtää mitä piiloon jäävä dynamiikka yhteisössä voisi olla. Konsultti asettaa toiminnassaan oman persoonansa peliin ja kuulostelee mm. omia vastatunteitaan suhteessa havaitsemaansa. Konsultti havainnoi mm. yhteisössä olevaa ahdistusta ja sen ilmenemistä.

Tämä näkökulma on oivaltava omassa itsestäänselvyydessään. Kuka tahansa työtä tehnyt tunnistaa sen, että organisaatioissa on paljon ”puhumattomia” rakenteita ja velloutuvaa ahdistusta. Organisaatio toimii kokonaisuutena yksilön lailla kuten Karjalainenkin toteaa artikkelissaan. Joskin siinä ilmitulevat prosessit ovat usein mustavalkoisempia kuin yksilöillä (esim. Bionin termillä perususkomustilat).

Kaija Karjalainen: Konsultti antropologina. Teoksessa Näkyvään kätkeytynyt. Puheenvuoroja konsultoinnista ja yhteisödynamiikasta. Kaija Karjalainen ja Timo Totro (toim.) Metanoia instituutti, Esa Print 2008.

Lisää organisaatiokulttuureista: Erilaiset ja monimuotoiset organisaatiokulttuurit tarkastelussa!

Wahlbeck: Psykiatrian asiantuntijan näkemykset ja opit

Suomen harmaa organisaatiokulttuuri – Myytti Vai todellisuus?

—

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni ja jos sinulle jää kysymyksiä niin ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Tässä vielä linkki Jyväskylän Yliopiston artikkeliin psykodynamiikasta jos jäi aihe kiinnostamaan: artikkeli_jyväskylän_yliopisto

Mitä todella tapahtuu – työyhteisöjen systeemis-psykodynaamiset ilmiöt ja niihin vaikuttaminen (2024) – Metanoia Instituutti — (Psykodynaaminen)

Miten meidän pitäisi käsitellä surua ja muita ei niin mukavia tunteita?

Blogi

Ikävien tunteiden kieltäminen johtaa yleensä siihen, että nämä tunteet voimistuvat.
Toisaalta ikävissä tunteissa velloutuminenkaan, ei yleensä auta. Suru jolla ei ole ”kotia” pitkittyy.
Kun sinulla on surua kokeile olla ”vanhempi” itsellesi. Surua voikin käsitellä monella eri tavalla.

Tunnista tunteesi.

Mitä kaikkia tunteita tunnet surussasi?

Missä kohtaa kehoa ne sijaitsevat?

Ovatko jotkin tunteet isompia kuin toiset ja jotkut pienempiä?

Hyväksy nämä tunteet osana itseäsi ja hoivaa niitä hetki itsessäsi. Olet juuri oikeanlainen ja täydellinen näine tunteinesi. Jos haluat itkeä itke. Jos kaipaat jotain tekemistä, tee se. Yleensä liike auttaa kipeitä tunteita purkautumaan/ muuntumaan. Kun olet ollut läsnä tunteillesi jonkin aikaa anna niille lupa myös vaimentua. Sinun ei tarvitse jäädä tunteisiisi kiinni.

Jos koet hyödylliseksi voit myös piirtää, kirjoittaa tms. tunteesi.

—

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni ja jos sinulle jää kysymyksiä niin ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Tässä vielä linkki mistä pääset lukemaan lisää surusta: suru

Tässä linkki mindfullnessharjoitukseen joka voi auttaa tunteiden käsittelyssä: Elämä koiran kanssa antaa uuden perspektiivin elämään!

Suru ei koskaan saavu vieraaksemme tyhjin käsin - Juureva Joukko — (Surua)

Elämä koiran kanssa antaa uuden perspektiivin elämään!

Blogi

Koiran hetki

Koira osaa täysin hetkessä elämisen taidon. Koiralla on kuono, jolla se haistaa ja silmät, joilla se näkee. Korvilla se kuulee ja keholla se aistii sekä kokee asioita. Lisäksi koiralla on vaistoja ja omien etujen hallintaan liittyviä toimintoja. Koirat ja pikkulapset muistuttavat ainakin vähän toisiaan. Koiran ja pikkulapsen yhdistäviä tekijöitä ovat mm leikkimielisyys ja into uusiin asioihin. Ihmisen toiminta on kuitenkin aina monimutkaisempaa ja päämäärästään irrallisempaa kuin eläimen. Koira etenee asioissa aina vain pienen hetken.

(Jasu ottaa lepiä)

Haastankin sinut pieneen kokeeseen!

Yritä hetki olla koiran kengissä!

Mene johonkin eläimelle luonnonmukaiseen ympäristöön kuten metsään tai pihalle. Säällä ei ole väliä.

Nuuski hieman! Mitä haistat? Haistatko savua, märkää sammalta, nurmikkoa, grillimakkaran vai jonkun muun tuulen tuoman hajun?

Vilkuile ympärillesi! Mitä näet? Liikkuiko puun oksa, pyrähtikö jossain lintu/hyönteinen tai onko maahan jäänyt karkkipaperi?

Kuuntele ympäristöäsi! Naksahtiko jossain puunrunko vai tippuiko käpy maahan? Huusiko lapsi läheisellä pihamaalla vai tuuliko se ujelsi?

Miltä kehossasi tuntuu? Paina kätesi maahan ja tunne kehosi jännitys. Ole valmiina lähtemään liikkeelle.

Nyt tiedosta mielesi tuottamat ajatukset, tunteet ja muistot. Ne ovat hyvin epäkoiramaisia ja hyvin inhimillisiä.

Mitä uutta opit itsestäsi, kun vertaat omaa todellisuuttasi koiran yksinkertaisempaan maailmaan?

Onnittele itseäsi. Olet tehnyt ensimmäisen tietoisuustaitoharjoituksesi! Tee se uudelleen, jos haluat. Voit vaihtaa eläintä ja miettiä miten näkisit maailman, jos olisit vaikka käärme.

Tässä vinkkejä hankalien tunteiden käsittelemiseen: Miten meidän pitäisi käsitellä surua ja muita ei niin mukavia tunteita?

—

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni, jos sinulle jää kysyttävää niin ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Jos koirajutut jäivät kiinnostamaan käy lukemassa Jasun rodusta tästä linkistä: havannankoira

Viisi mielenkiintoista ja erilaista faktaa minusta!

Blogi

Tässäpä teille olisi viisi faktaa minusta! Näiden faktojen avulla saat toivottavasti jonkinlaisen peruskuvan kuvan minusta.

Viisi faktaa!

1.Olen perusluonteeltani pessimisti. Kaikkein parhaiten minulle jäävät mieleen negatiiviset asiat ja kommentit.

2.Tietoisuustaitojen merkityksen olen herännyt ymmärtämään vasta, kun on ollut pakko.

3.Pikkulapsesta asti minua ovat kiehtoneet ihmisten eri ”tilat”. Vanhemmat ja lapsenvahdit sanoivat usein, että minulla on vilkas mielikuvitus.

4.Mummo oli minulle tärkeä, ja meillä on iso suku. Erityisesti kaikenlaiset ”ikävät perhesalaisuudet” tuntuvat jäävän mieleen…

5.Olen perusluonteeltani mukavuudenhaluinen, mutta onneksi luova.

Siinäpä oli viisi faktaa minusta!

—

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni ja jos sinulle jää kysymyksiä, ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Tässä vielä kuudes boonus fakta tässä on yksi lempikappaleeni: kappale

Työpsykologi Sari Laukkanen — (Kuva minusta)