Blogit

KKT-Psykoterapeutiksi

Viimeiset neljä vuotta on vierähtänyt Tampereen yliopiston täydennysopetuksessa Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) opinnoissa. Tämä psykoterapiasuuntaus tunnetaan erityisesti altistushoidoista ja sitä on sovellettu etenkin ahdistusperäisiin ongelmiin (sosiaalinen ahdistuneisuus, ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö ja paniikkikohtaukset).

Kaikkia psykologisia ongelmia voidaan hoitaa KKT:llä. Sitä on käytetty paljon myös lasten- ja nuorten hoidossa koska se tarjoaa paljon käytännöllisiä menetelmiä ja sopii siksi hyvin tälle kohderyhmälle. KKT:stä on saatu myös paljon hyviä tutkimustuloksia. Sen näyttö vaikuttavuuden osalta on vahvaa ja siihen viitataan esim. käypähoitosuosituksissa. ( esim. https://www.kaypahoito.fi/nak06901 ja https://www.kaypahoito.fi/nak09798 )

KKT:n ytimenä on käyttäytymisanalyysi. Tämä tarkoittaa, että hoidon alussa hahmotellaan asiakkaan kanssa mistä kaikesta hänen ongelmissaan on kyse ja tätä kokonaisuutta piirretään kuvioksi esim. fläppitaululle. Eri ongelmista voidaan tehdä erilaisia kuvioita ja kuviot voivat olla tarkkoja tai vähemmän tarkkoja. KKT:ssä pyritään tavoittamaan se ”mikä toimii” joten jos esim. visuaalisuus ei auta asiakasta niin silloin piirroksia ei juurikaan tehdä, vaan käytetään jotain muuta menetelmää.

KKT pyrkii myös käytännöntason muutoksiin. Sisäisen muutoksen esim. ajattelutavassa nähdään olevan yhteydessä ulospäin näkyvään toimintaan. Tämän takia KKT:ssä tehdään usein kotitehtäviä. Kotitehtävien luonne taas vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan. Oleellista on hahmottaa, että KKT:ssä ei mietitä asioita esim. ”minän” ja ”superegon” (psykoanalyysin viitekehys) kautta vaan pohditaan mitä käytännön muutoksia asiakkaan pitäisi tehdä, jotta hänen elämänsä etenisi omien tavoitteiden suuntaan. Tässä mielessä KKT on lähellä ratkaisukeskeistä viitekehystä.

Asiakkaan joka tulee KKT -terapiaan ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että hänen pitäisi tehdä massiivisia muutoksia elämässään. Muutoksella voidaan tarkoittaa terapiassa esim. sitä, että pohditaan millaiset ajatukset ja tunteet ylläpitävät masennusta ja pyritään harjoittelemaan vaihtoehtoisia ajatuksia ja tapoja toimia.

Koulutuksen aikana tutustuttiin valtavaan määrään materiaalia erilaisten psyykkisten ongelmien hoitamisesta KKT:n näkökulmasta. Opiskelu oli antoisaa ja harjoitteluterapioissa sekä työnohjauksessa pääsi hyödyntämään opittua käytännössä. Nyt valmistuneena pskoterapeuttina ja kelan palveluntuottajana jään odottamaan mielenkiintoisia terapiaprosesseja.

Työhuone tiedepuiston yhteisöllisessä ympäristössä!

Blogi

Kotona tehty työ on ihanaa jonkin aikaa. Yritystoimintani alkoi 2016 ja oli aluksi osa-aikaista. Tein ammatinharjoittajana työtä noin yhden päivän viikossa. 2018 tuli mahdollisuus heittäytyä täysillä ammatinharjoittajuuteen. Pitkään tein toimistotyöt kotoa käsin. Nyt kuitenkin työhuone tiedepuistolla on ollut valtava kehitysaskel työhyvinvointiin!

Pitkään tein kirjalliset työt (= laskutus, kirjanpito, mainonta, kilpailutukset, luvat/turvallisuusdokumentit, www-sivut, toiminnan ideointi, tietyt kirjalliset asiakastyöt, opiskelut jne.) kotona. Aluksi ja asunnon ollessa omakotitalo tämä ei aiheuttanut ongelmia. Myöhemmin, kun tila jossa asuin pieneni, tilanne muuttui. Viimeinen vuosi yhdessä yritysasioiden kanssa makuuhuoneessa alkoi jo tuntua todella ahdistavalta 🙂 Herätessa oli silmien edessä heti työpöytä, tietokone ja tulostin.

Työpsykologina osaan siinä määrin analysoida omaa vointiani, että totesin tilanteen olevan menossa huonoon suuntaan. Tuli siis aika miettiä, mistä työhuone kaikille tavaroille ja kirjallisille töille sekä asiakaskäynneille.

Erilaisia huoneita kävin katsomassa useampia. Myös netissä katsellen sai kuvaa tarjonnasta sillä hetkellä. Lopulta työhuone tiedepuistolla oli monestakin syystä paras vaihtoehto juuri minulle. Tiedepuisto antaa mahdollisuuden yhteisölliseen toimintaan Louhelan Woiman kautta. Se on tämän lisäksi keskeisellä paikalla ja tilat ovat kauniit, sekä innovatiiviset. Erilaisia kokoushuoneita on runsaasti tarjolla kun tarvitaan (ja osa niistä vuokralla olijoille ilmaisia). Kaiken lisäksi ravintolassa on tarjolla maittavaa ruokaa, kun tulee nälkä tai ei ole omia eväitä mukana!

En ole ainakaan vielä katunut. Päin vastoin olen huomannut, että oma olotila lähti kohentumaan hetimiten, kun työpöytä muutti pois kotioloista! Tämä vaihdos olisikin pitänyt tehdä heti yrittäjyyden alettua, mutta nyt ainakin olen yhden kokemuksen viisaampana.

businessjoensuu

Verkkonäkyvyyden räjäyttävä muutos: työnohjaus supervauhdilla kohti näkyvyyttä!

Blogi

Olen huomannut, että verkkosivujeni näkyvyys Googlella on ollut heikkoa, ja tämä on vaikuttanut asiakastietoon sekä yritykseni näkyvyyteen. Koska olen työnohjaaja ja työpsykologi yksinyrittäjänä niin näkyvyys on todella tärkeää. Kesällä yritin parantaa tilannetta mainostoimiston kanssa, mutta tuloksetta. Uuden vuoden alussa törmäsin Sagura Oy:hin Joensuussa. Kristofer Korhonen tekikin pyydettyjä muutoksia verkkosivuilleni uskomattoman nopeasti, vain muutamassa tunnissa! Olin todella positiivisesti yllättynyt – voiko tämä olla näin helppoa?

Lisäksi sain Business Joensuun Digigrow-hankkeen vetäjältä, Marko Soikkelta (https://businessjoensuu.fi/yhteystiedot), nopeasti joukon ideoita verkkonäkyvyyden parantamiseen. Olen edelleen hämmästynyt siitä, että tällainen palvelu on saatavilla ilmaiseksi!

Markon antamien ajatusten innoittamana tein yhteistyötä uudelleen Saguran kanssa, ja loputkin muutokset tehtiin yhtä nopeasti. Nyt odotan innolla, että pääsen ajan myötä lähemmäs huipputuloksia Googlen hakukentässä.

Marko mm. opetti käyttämään oikeita avainsanoja ja painotti niiden merkitystä. Sivuihin lisättiin erilaisia avainsanoja kuten: työnohjaaja, kognitiiviseen käyttäytymisterapia, ratkaisukeskeinen terapia, mindfulness, stressinhallinta, ahdistus, masennus, vuorovaikutustaidot ja monia muita työnohjaukseen ja psykologin palveluihin liittyviä termejä. Toivon, että näiden avainsanojen avulla voin saavuttaa paremman näkyvyyden ja palvella asiakkaita entistäkin paremmin.

Tervetuloa Mielenkaareen. Tarjoamme laadukasta psykologiaa, psykoterapiaa ja ammattimaista työnohjausta Joensuussa. Tutustu Mielenkaari-verkkosivuihimme ja ota askel kohti parempaa mielen hyvinvointia.

Inspiroiva työnohjaus koulutus vuoden 2020 huipentumana!

Blogi

Joulukuussa 2020 koitti pitkään odotettu hetki, kun yli kahden vuoden mittainen työnohjaajakoulutus saavutti päätöksensä. Koulutus oli antoisa, ja Raija Rantolan inspiroiva ohjaus yhdessä ihanan ryhmämme kanssa muodostivat merkittävän kokemuksen. Opiskelimme monipuolisesti sitä, miten toimitaan työnohjaajana, harjoittelimme työnohjausta erilaisin menetelmin ja syvennyimme muun muassa dialogiseen työnohjaukseen.

Päättötyöni käsitteli Lean-menetelmien soveltamista esimiestyönohjausryhmässä. Analysoin leanin vaikutusta ryhmän toimintaan ja tunnistin sen hyödyllisyyden työnohjauksessa.

Nyt suuntaan katseeni kohti oman työnohjaustoimintani myyntiä yrityksille ja sotepalveluille. Verkkopohjaiset työnohjauskerrat ovat osoittautuneet onnistuneiksi, vahvistaen uskoa tulevaisuuteen. Kiitos myös Petri Pyymäelle (antoisasta) myyntivalmennuksesta – voimaa, rohkeutta ja positiivista mieltä!

—

Olen psykologi Joensuusta ja tarjoan monipuolisesti psykologipalveluita. Tapaaminen voi olla yksilö, pari- tai perhetapaaminen. Opiskelen tällä hetkellä kognitiiviseksi käyttäytymisterapeutiksi ja otan myös harjoitteluasiakkaita silloin tällöin. Tutustu tarkemmin Mielenkaari-verkkosivuihin, ja ota askel kohti parempaa mielen hyvinvointia.

Tervetuloa Mielenkaareen, tarjoamme laadukasta psykologiaa, psykoterapiaa ja ammattimaista työnohjausta Joensuussa. Tutustu palveluihimme kohti parempaa mielen hyvinvointia. Tutustu Mielenkaari-verkkosivuihimme ja ota askel kohti parempaa mielen hyvinvointia.

Hack the Crisis Finland

Blogi

Osallistuin viikonloppuna kahteen eri ryhmään Hack the crisis Finland tapahtumassa. Osallistujia oli yli 1500 ja erilaisia projekteja/ideoita tuotimme viikonlopun aikana yli 200. Viikonloppu oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Oli yllättävää miten nopeasti voi vain lähteä työskentelemään aivan vieraitten ihmisten kanssa. Ei siinä paljon esittelyjä tarvittu! Samoin oli yllättävää miten nopeasti työmoraali ottaa vallan. Vaikka en ollut kummankaan ryhmän perusidean keksijä, niin siitä huolimatta olin kyllä vähintääkin 100 % mukana työnteossa. Nukkumisesta ei tahtonut tulla mitään, kun ideat pyörivät mielessä. Suosittelen kaikille tämän tyyppistä työskentelyä. Jos ei muuten, niin oppimiskokemuksena!

Tiimissä ”Let’s build our communities online!” työskentelin Kimmo Rouhiaisen ja Vivian Leungin kanssa. Mietimme miten ihmisten vuorovaikutus muuttuu verkkossa toimiessa ja miten sitä voisi mahdollistaa enemmän. Lopullinen tuotos oli, että nettikommunikaatiossa pitäisi kiinnittää huomiota enemmän psykologisiin asioihin pelkän tekniikan sijaan.

Toisessa tiimissä olin lähinnä sparraajana ja kuuntelijana Oleg Zommersille. Aiheessa ”Prepare for the New Normal” oli ideana luona internetpohjaisen viestinnän kautta alusta jossa eri yrityksien työntekijät voisivat työstää ideoitaan ristiin (sparrata toistensa ideoita).

tietoa: hack_the_crisis

Suomen harmaa organisaatiokulttuuri – Myytti Vai todellisuus?

Blogi

Mitä oikeastaan tarkoittaa organisaatiokulttuuri? Mitä enemmän luen yritysmaailmaan liittyviä kirjoja tai artikkeleita, sitä enemmän törmään ajatukseen ”mystisestä” organisaatiokulttuurista, jonka alle yrityksen menestys rakentuu. Erityisesti suuriin maailmanlaajuisiin firmoihin liitetään käsite ”innovatiivisesta” ”oudosta” tai ”erikoisesta” organisaatiokulttuurista, joka on ollut mahdollistamassa yrityksen kehitystä ja menestystä.

Arkipäivän elämään erilaisissa työpaikoissa eläneenä mieleen tulee kuitenkin, että onko tällainen mystinen organisaatiokulttuuri oikeasti edes olemassa? Muuallakin kuin amerikkalaisissa sarjoissa 🙂 Kovin näyttää suomalainen työelämä tylsiltä kahvipöytäkeskustelulta viikonlopun perheretkistä ja harmaasta arjesta. Luovia hulluja tapaa harvoin ja jos sellaisen kohtaa, niin sitä ei välttämättä pidetä kovin hyvänä piirteenä työyhteisössä.

Olemmeko me suomalaiset siis ”harmaan tylsän arjen organisaatiokulttuurin” edustajia vai onko koko kulttuurissa kyse osittain myös myytistä? Ajatuksesta, että menestyäkseen organisaatiossa tulee olla mukana uusia ja innovatiivisia yksilöitä, jotka saavat muunkin porukan työpaikalla toimimaan jotenkin erikoisella ja uudella tavalla. Entä jos se riittääkin hyvin, että on vain ”tylsä” joukko sitkeitä oman työnsä puurtajia, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan töihin ja elättämään perheensä?

Psyykkistä valmennusta, psykologiaa ja työnohjausta pystyt tilaamaan soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni, jos sinulle on jäänyt kysyttävää, tarvitset psykologia tai psyykkistä valmennusta! https://mielenkaari.com/

Alhaalla linkki leidenschaftin artikkeliin missä kerrotaan yrityskulttuurin kehittämisestä.

organisaatiokulttuuri_artikkeli

JYMY - Pohjoinen: Organisaatiokulttuuri - helposti aistittavissa, mutta vaikeasti määriteltävissä

Kohta työterveyspsykologiaa! Mielenkiintoinen matka johon käytetty raha maksaa itsensä takaisin!

Blogi

Olen viettänyt tämän talven osittain Kuopiossa käyden Työterveyslaitoksen järjestämää työterveyshuollon pätevyyden antavaa koulutusta. Isona minusta tulee siis työterveyspsykologi. Koulutus lähenee loppuaan ja jäljellä on enää 3 koulutuspäivää maaliskuun lopulla.

Mitä koulutuksesta on jäänyt käteen? Koulutus on ollut hyvin monipuolinen ja erilaisia luennoitsijoita on ollut runsaasti. Kaikille ammattiryhmille on omat ryhmätapaamiset (esim. psykologeille omat) ja tämän lisäksi meidät on jaettu omiin ryhmiimme niin, että joka ryhmässä on eri ammattialojen edustajia. Moniäänistä keskustelua siis syntyy ja välillä aika kova äänistäkin keskustelua.

Kaikenkaikkiaan TTL:n kurssi on minusta ollut yksi parhaiten rahaansa vastaavista koulutuksista, jossa olen ollut ja oppia/välineitä on tullut todella runsaasti. Tehtäviä on ollut monentyyppisiä ja ne koskevat työterveyshuollon arkea. Koulutukseen kuuluu erilaisia kirjallisia yksilötehtäviä sekä työpaikkaselvityksen tekeminen oman ryhmän kanssa. Lisäksi on haastattelutehtäviä, ryhmätehtäviä ja luentojen kuuntelemista netistä ja livenä.

Työterveyshuollossa työskentelystä on tullut mukava ja lämmin olo ja toivon kovasti että töitä pidemmällä tähtäimellä löytyy lisää. Tällä hetkellä käyn työssä Savonlinnan työterveys ry:llä parina päivänä kuukaudessa.

Työterveyshuollon psykologipalveluita, Psyykkistä valmennusta ja työnohjausta saat varaamalla ajan puhelimella tai sähköpostilla. Käy siis katsomassa nettisivuni ja jos sinulle jää kysyttävää ole yhteydessä. https://mielenkaari.com/

Linkki työterveyslaitoksen sivuille: https://www.ttl.fi/tietoa-meista/yhteystiedot

Työterveyspsykologi kertoo pitkittyneen stressin merkit - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Työpaikkakiusaaminen: ikuinen kiusa ja pahanolon aiheuttaja!

Blogi

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Kiusaaminen etenee prosessina, jonka seurauksena kohteeksi joutunut ajautuu puolustuskyvyttömään tilaan. Arjen ohimenevä huono kohtelu muuttuu kiusaamiseksi, kun asiaton ja loukkaava käyttäytyminen on toistuvaa, systemaattista ja jatkuvaa. (Työterveyslaitos www.sivut 2017)

Työpaikkakiusaaminen vaikuttaa näin ilmaistuna selkeältä asialta johon voidaan puuttua. Käytännössä asia on kuitenkin välillä toisin. Myös esimiehet voivat kokea, että alainen tai joukko alaisia kiusaa heitä.

Kiusaaminen aiheuttaa herkästi kiusatun mieleen epäilyn, olenko jotenkin omalla käytökselläni aiheuttanut toisen tai jonkin joukon toiminnan. Sillä onko henkilöä kiusattu ennen ei ole merkitystä. Kiusaaminen saattaa alkaa mistä tahansa asiasta tai tilanteesta. Kiusaaminen on väkivaltaa joka aiheuttaa uhrin mielessä samanlaisen epäilyn kuin pahoinpitely pahoinpidellyn mielessä. Oma itsetunto heikkenee kun omat rajat ovat tulleet rikotuiksi. Vahvakin ihminen voi joutua kiusaamisen kohteeksi ja ahdistua kiusaamisesta.

Työpaikalla voi olla vaikea selvittää kuka kiusaa ja ketä. Kumpikin osapuoli voi sanoa toisen osapuolen kiusaavan häntä. Esimiestason voi olla vaikea puuttua tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet sanovat näin. Samoin esimiestaso joutuu vaikeaan välikäteen kun heitä vaaditaan asettumaan jonkun puolelle. Usein tällaisissa tilanteissa ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Työpaikan on tärkeää luoda ilmapiiri jossa kiusaamista tai epäasiallista kohtelua ei sallita. Kaikilla on samanlainen oikeus mielipiteisiin. On myös tärkeää luoda ilmapiiriä jossa tärkeintä on työasioiden hoito työpaikalla. Työpaikka ei ole työntekijöiden henkilökohtaisten ongelmien hoitopaikka. Oli sitten kyse työntekijästä tai esimiehestä.

Työterveysteen olisi hyvä olla yhteydessä matallalla kynnyksellä. Yleensä kaikki pääsevät helpommalla kun asioihin puututaan ajoissa. Työterveydellä on velvollisuus puuttua asioihin ja tehdä asiasta tarvittavaa selvitystä. On myös kaikkien etu, jos esim. kuormittunut työntekijä saa apua ajoissa tarvittavalla terveydenhuollolla. Työpaikkakiusaaminen johtaa herkästi erilaisiin poissaoloihin ja henkilöstön vaihtuvuuteen mikä rasittaa perustyön tekemistä.

Kiusaaminen muistetaan!

On myös tärkeää muistaa, että usein kiusaaminen on ilmiönä jatkuvaa, vaikka välillä voi olla jaksoja jolloin sitä ei ilmene. Kiusaaminen vaikuttaa koko työyhteisöön usein negatiivisesti ja luo pelon ilmapiiriä työpaikalle. Riippumatta siitä onko työntekijä nimetty kiusaajaksi vai kuisatuksi molemmat saattavat tarvita psykologista apua asian käsittelemiseen ja esimiestaso siihen, miten käsitellä asiaa työpaikalla. Työpaikkakiusaaminen on monimutkainen ilmiö, jossa tarvitaan usein ulkopuolisia henkilöitä selvittämään ja rauhoittamaan tilannetta, jotta kaikkien turvallisuuden tunne pääsee kasvamaan.

—

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia minulle. Käy siis katsomassa nettisivuni. Ole yhteydessä jos sinulle on jäänyt kysyttävää! https://mielenkaari.com

toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä.

Onko rentoutuminen mahdollista jos on sairaana?

Blogi

Olen ollut jo yli viikon toiskuntoinen ja välillä alkaakin jo ärsyttää kun ei pääse järkevästi ulkoilemaan ja liikkumaan. Työntekokin on ollut viime viikolla heikkoa huonon olon vuoksi. Torstaina tein kuitenkin vähän kuntopiiriä ja seuraavana päivänä niska/hartiaseutu oli niin krampissa, että en uskalla toista kertaa riskeerata. Tänä talvenahan influenssa on päässyt jylläämään ympäri suomea voimalla ja ilmeisesti itsellänikin jotain tautia taustalla on. Vaikka otinkin influenssapiikin syksyllä. Rentoutuminen onkin ollut vaikeaa…

Miten sitten ottaa rennosti ja kuluttaa aikaa kun ei ole ihan kunnossa? No, aika paljon olen syyllistynyt ihan vain tv:n tuijottamiseen. Perheessämme löytyy normi kanavien lisäksi Netflix ja Nordig joten ohjelmista ei ole pulaa. Rentoutumiseen minulla toimivat parhaiten kaikenlaiset puolivillaiset hömppäsarjat kuten ”Paratiisi saari Ruotsi”, ”Hottikset” ja ”Kardaschianit” 🙂 Myös poliisisarjoja tulee seurattua yllin kyllin. Murha päivässä pitää mielen pirteänä 🙂

Käsittääkseni poliisisarjojen seuraaminen on useammankin psykologin ongelma. Jotkut ovat jopa päätyneet itse kirjoittamaan dekkareita. Ongelmanratkaisusta ja mysteereiden selvittämisestähän psykologin työssäkin on aika paljon kyse..

Muita ajanviettotapoja on ollut tiskaaminen, ruuanlaitto, koirien kanssa oleskelu, lukeminen (n. 20 lainastonkirjaa tälläkin hetkellä odottamassa), pienimuotoinen shoppailu, yritysasioiden hoitaminen tietokoneella, siivoaminen ja nukkuminen.

Kaikesta viihdytyksesta huolimatta tahtoo välillä iskeä sellainen olotila, että olen jotenkin turha ja ylimääräinen. Rentoutuminen tuntuukin tällöin vastentahtoiselta! Eli kunnon suomalaisena tuntuu pääni ajattelevan, että ”jos et työtä tee niin ei sinun syömänkään pidä”. Tätä vastaan olen yrittänyt puolustautua arherasti kotitöitä tekemällä. Näistä leipomista täytyy kuitenkin rajoittaa, että koko perhe pysyy tyytyväisenä. Toiset kun haluavat ehkä pysyä vähän kunnossakin 🙂

Oleskelu/maleskelu vapauttaa myös paljon aivokapasiteettia ihan vain ajattelemiseen. Kannattaa siis käyttää aikaa hyödykseen ja katsella vaikka takkaa ja miettiä ”syntyjä syviä”. Jos pihalla on 24 astetta pakkasta (niinkuin meillä eilen) niin ei sinne ulos ainakaan kova kiire ole..

rentoutumiseen harjoitus myös täältä: Elämä koiran kanssa antaa uuden perspektiivin elämään!

Jäikö kysyttävää?

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni ja jos sinulle jää kysyttävää niin ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Mukavaa vuoden alkua meille kaikille ja alhaalla vielä linkki josta pääset katsomaan ideavideon rentoutumiseen 🙂 rentoutumisharjoitus

rentoutuminen | Uneksi.com — (Rentoutumista Sohvalla)

Ongelmasi ovat ratkaistavissa ensimmäisellä käynnillä!

Blogi

Mielestäni liian usein ajatellaan, että mielen ongelmat ovat vaikeita ja lähes mahdottomia saada pois. Niitä tulee vatvoa pitkään ja hartaasti ennenkuin löytyy ratkaisu. Toki on tärkeää tarkastella monia ongelmia eri näkökulmista. Voi kuitenkin olla myös niin, että ainakin osa asiakkaan ongelmista näkyy jo ensimmäisellä kerralla selvästi. Tällaisia ilmiongelmia ovat mm. liiaallinen asioiden vatvominen, menneisyyden murehtiminen tai jokun muu selkeästi vuorovaikutuksessa välittyvä asia.

Minusta asiakkailla ja ihmisillä yleensäkin ottaen on oikeus tietää, mistä heidän ongelmissaan voi olla kysymys. Ketään meistä ei auta se, että asiantuntija kerää tietoa asiakkaasta, muttei uskalla puhua asiasta asiakkaalle. Tietoa kerätään asiakasta, ei asiantuntijaa varten.

Itse pyrin siihen, että asiakas saa jo ensimmäisellä kerralla yhteenvedon siitä, millaisia teemoja hän on tapaamiskerralla tuonut esiin ja mihin kaikkiin asioihin hänen kertomansa asiat vaikuttavat liittyvän. Yleensä tälläinen kongreettinen ja visuaalinen kartta paperilla selventää sitä, mitä asiakas on itse pohtinut ja mistä hän ei oikein ole saanut otetta. Tätä karttaa tarkennetaan sitten muilla käyntikerroilla.

Uskon siihen, että jokainen meistä voi ratkaista omia ongelmiaan nopeastikin jos saamme palautetta ja suuntaa pohdinnoilleen. Meillä jokaisella on kyky kasvaa ja kehittyä. Parhaiten kehitys etenee silloin, kun meitä rohkaistaan ja kuunnellaan valitsemallamme tiellä.

Psyykkistä valmennusta, työterveyspsykologiaa ja työnohjausta saat soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Käy siis katsomassa nettisivuni ja jos sinulle on jäänyt kysyttävää ole yhteydessä! https://mielenkaari.com/

Tässä vielä linkki psykologiliiton sivuille artikkeliin, joka kertoo mihin kaikkeen me psykologit pystymymme! psykologintyö

Problem Solving Definition and Methodology | Lucidchart Blog — (Ongelmat)